Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus merkitsee kaikille yhtäläistä mahdollisuutta osallistua rullalautailuun. Collective pyrkii toiminnassaan lisäämään kaikkien nuorten osallisuutta ja ehkäisemään syrjäytymistä itseään reflektoivilla teoilla ja kohdistaa positiivista erityishuomiota sitä tarvitseville. Osallisuus on mukaan pääsemistä ja kuulumista sekä kokemusta siitä, että tulee omana itsenään nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Kannustamme rullalautayhteisöä osallisuuteen omalla esimerkillämme järjestämällä yhteisöllistä ja kaikille avointa toimintaa.

Harrastamisesta on tullut nykyisin iso lovi perheiden kukkaroihin. Välineenä rullalauta on kuitenkin verrattain edullinen ja laji on usein sopiva myös vähävaraisille ja taloudellisesti estyneille perheille. Haluamme seurana ajaa lajin sisällä arvoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen heidän taloudellisesta taustastaan riippumatta järjestämällä erilaisia ilmaisia ja kaikille avoimia tapahtumia kuten skeittikouluja, työpajoja ja skeittikisoja.

Ensisijaisesti skeittaus on omaehtoinen laji jota sitä voi harrastaa lähes missä vain. Rullalautailu on kulttuurillisesti rikasta ja se on myös vahvasti elämäntapalaji. Skeittaaminen sitoo hienosti nuoret ja aikuiset yhteen erityisesti skeittiparkeilla ja -spoteilla. Seurana haluamme tukea tätä lajin sisällä piilevää rikkautta. Useat seuran järjestämät tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen taustoista riippumatta. Samalla synnytetään myös laajempaa yhteisöllisyyttä.

Lajina Rullalautailu on edelleen vahvasti miehinen ja aikaisempina vuosina tytöt, naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat jäänet jalkoihin vähäisen harrastajamääriensä vuoksi. Seuramme pyrkii toimillaan lisäämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kiinnittämällä huomiota naisten ja vähemmistöjen näkyvyyden lisäämiseen ja ottamalla naistoimijoita mukaan toimintaan.

Collectivella on nollatoleranssi kaikkeen syrjintään, häirintään ja kiusaamiseen. Seuralla on myös jyrkkä kanta vihapuheeseen ja siihen puututaan välittömästi. Haluamme omalla esimerkillään tukea nuorten hyvinvointia ja osallisuutta ilman syrjinnän pelkoa.

 

Alle on koottu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimintaan liittyviä käsitteitä

  • tarkoittaa kaikkien sukupuolien välistä syrjimättömyyttä. Tämä käsittää myös sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjimättömyyttä.

  • tarkoittaa syrjimättömyyttä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Yhdenvertaisuudelle rinnakkaisia käsitteitä ovat laaja-alainen tasa-arvo ja moninaisuus tai monimuotoisuus.

  • käsitteessä ongelmallista on, että se tapahtuu valtasuhteissa ylhäältä alas,enemmistöltä vähemmistölle. Hyväksymiseen liitetään ehto: suvaitsen sinua, vaikka olet erilainen. Eli esimerkiksi suvaitsen sinua vaikka et ole hetero tai suvaitsen sinua siitä huolimatta että et puhu suomea. Suvaitsemisen voi myös perua: en enää suvaitsekaan sinua. Yhdenvertaisuus on sen sijaan ehdotonta ja luovuttamatonta. Jokainen on yhdenvertainen eli samanarvoinen toisen kanssa sellaisena kuin on. On tärkeää, että tavoitteenamme rullalautaliitossa on yhdenvertaisuus eikä suvaitsevaisuus.

  • ovat sääntöjä ja oletuksia siitä, miten tiettyjen asioiden tulisi olla. Niitä on kaikkialla yhteiskunnassa – myös rullalautailussa. Yleisiä normeja ovat esimerkiksi heteronormi, kahden sukupuolen normi, vammattomuusnormi ja ihonvärinormi.

  • puhutaan, kun halutaan kuvata psyykkisiä tai fyysisiä reaktioita, joita vähemmistöasemassa olevat henkilöt kokevat eläessään jatkuvasti normin ulkopuolella. Vähemmistöstressiä voi aiheuttaa kokemuksen sosiaalisesta ulkopuolisuudesta. Se koetaan jatkuvana joutumisena kyseenalaistetuksi tai tehdyksi näkymättömäksi ja eri muodoissa ilmenevänä syrjintänä tai syrjinnän pelkona.

  • eivät ole varsinaisia fobioita, vaan se on pikemminkin verrattavissa seksismin ja rasismin kaltaisiin ilmiöihin. Nämä ilmiöt voi ilmetä voimakkaina epävarmuuden, vastenmielisyyden tai vihan tunteina tai järjenvastaisena negatiivisten ominaisuuksien liittämisenä henkilöihin tai ilmiöihin, jotka ovat heteronormin ja sukupuolinormin vastaisia. Käsitettä transfobia käytetään vastaavista reaktioista, jotka kohdistuvat cis-normatiivisista oletuksista poikkeaviin henkilöihin tai ilmiöihin.

  • tarkoitetaan tasa-arvolaissa henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tasa-arvolain syrjintäsäännökset koskevat myös syrjintää, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

  • on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, tunnustavat tiettyä uskontoa tai kuuluvat sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen teko (ulkopuolelle sulkeminen) tai se voi olla seurausta epäoikeudenmukaisuutta tuottavista käytännöistä, säännöistä tai normeista. Välillisenä syrjintänä pidetäänkin sitä, että näennäisen neutraali kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin.

  • Välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää on naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella, eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä sekä eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

    Välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää on eri asemaan asettaminen sellaisen säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, joka vaikuttaa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella.

  • tarkoittaa rakennetun ympäristön toimivuutta, sekä palveluiden ja viestinnän saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteettömyys voi olla sosiaalista, taloudellista, tiedonsaannin tai näkyvyyden esteettömyyttä.

  • on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä.

  • tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi.

  • Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolella. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muullekin ei-binääriselle sukupuolen kokemiselle. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät siksi koe termiä omakseen.

  • ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla mies, nainen ja/tai jotain muuta. Transsukupuolinen ihminen voi korjauttaa kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta. Transsukupuoliselle on tärkeää, että hänet kohdataan oikeassa sukupuolessaan, minkä vuoksi sukupuolen korjauksen sosiaaliset ja juridiset ulottuvuudet ovat myös tärkeitä.